Mä olin jo ihan varma, että tänään vois vaikka lähteä synnyttämään.. tai ihan viimeistään  huomenna. Toissayönä oli oikeestaan koko yön sellasia supistuksia, jotka tuntu vatsalla ja sitten kiersi tonne alaselkään. Ja jännästi tuntu myös rintakehällä sellasena ahistuksena ja painontunteena. Mutta eilen niitä ei sitten tullu enää juurikaan, oisko yks kipeämpi tullu aamu-unien aikana. No viime yönä ei sitten tainnu tulla kun muutama ihan tosi mieto. Tosin rupesin nukkumaan vasta neljän aikaan, kun kahentoista aikaan kun alunperin yritin, ni sitten  tuli kauhee nälkä ja sit ei enää väsyttänykkään, ni rupesin kattelee leffoja. Ja nyt sitten heräsin ekan kerran viiden aikaan vessaan ja nyt sitten seittemän aikaan. Eli tulikohan sitä nukuttua kolmisen tuntia. No pitää vaan ottaa sitten päikkärit.

Hirveesti tekis mieli vaan mennä ostelee jotain vauvanvaatteita. Huomenna on neuvola, ni jos sinne päästään, ni sit vois samalla käydä ihan pikaseen. :)

Mulla oli vähän sellanen teoria, että vauva syntyy vasta sitte, ku kaikki on ihan ihan valmista. Vauvaa varten onkin, mutta paljon on vielä sellasta tekemistä, mitä alunperin olin suunnitellu tekeväni ennen vauvan tuloa. En oo vaan enää sellaseen ns. turhaan jaksanu paneutua, ku on ollu vaan kivempi lepäillä. Että pitäisköhän tässä vaan kuitenkin alkaa hommiin, jos ei se muuten haluu tulla ulos. Tai kyllähän se tulee loppujen lopuks, mutta en tosiaan jaksais enää sitä reilua kahta viikkoa oottaa, ku ois tosiaan ihan kiva nukkua niin ettei satu. Plus mun vatsanahka ehtii repeillä vielä ihan kunnolla, jos tässä vielä niin kauan menis. Tähänks mennessä ollaan selvitty vielä suht pienillä arvilla. Vaikka jotenki niistäkään ei enää jaksa välittää, kun niitä kerta alko tulee, ni eipähän voi mitään.